© ransu.kuvat.fi
Virtuaalihevonen!

Perustiedot

Luonne

Hoidettaessa Blackie on lähes aina puhdas. Se ei pidä likaisista asioista eikä etenkään piehtaroinnista (paitsi puhtaassa lumessa), mudasta, lätäköistä tai sateesta. Ori kyllä nauttii harjaamisesta, mutta sen mielenkiinto lopahtaa nopeasti, jos käsittelijä ei pistä vauhtia touhuun. Kyllästyessään ori on hieman häslä ja saattaa alkaa tylsyyksissään riekkumaan ja hakemaan huomiota muutenkin kuin fiksuilla tavoilla. Solmut ori saa auki helpon näköisesti ja karsinan ovetkin tämä taikuri saa jotenkin auottua. Blackielle pistetäänkin tuplavarmistus yön ajaksi, jotta tallissa ei turhaan tapahtuisi epämääräisiä asioita yöaikaan. Päiväsaikaan syyllinen on helpompi löytää, napata kiinni itse teossa ja jäljetkin siivota. Kaviot ori nostaa hyvin pyydettäessä, mutta suojien kanssa ori tuntuu nostelevan jalkojaan enemmän kuin olisi suotavaa. Varustaminenkin saattaa tämän häslän kanssa kestää - ei toki aina, mutta yleensä.

Talutettaessa Blackie ei vain saa itseään motivoitua liikkumaan. Ori laahustaa taluttajan perässä, pysähtelee ja napsii ruohonkorsia sieltä, mihin jaksaa ylettyä. Orin kanssa menee lehmänhermottomalta taluttajalta (kuten esimerkiksi allekirjoittaneelta) helposti hermot. Toki sen saa myös liikkumaan niin hyvällä tuurilla kuin pienellä suunnittelullakin. Tammat kiinnostavat oria tietysti, ja niiden näköpiirissä laiskottelusta ei ole juuri tietoa. Kätevä käsittelijä pistääkin tammoja tarhaan matkan varrelle (tai pistää tyypin vain tylsästi ensimmäiseen tarhaan). Myös sattumalla on osansa, sillä ori pelkää niin autoja, traktoreita ja kottikärryjä - niissähän ne pienet vihreät miehet asuvat, eikö totta? Onneksi Blackie ei ole sellainen tammamaisen supersäikky, vaan ennemmin vain kiihdyttää vauhtia ja katsoo pelottavia asioita pelokkaasti sivusilmällä. Vaikka tallissa ori onkin kunnon Houdini, se kunnioittaa tarhan sähköaitaa, eikä ole yrittänyt karata tarhan aidoista.

Ratsastettaessa Blackie on utelias ja menevä, aivan toista maata kuin talutettaessa. Toki orin saa talutusratsastuksessa omaan talutusmoodiinsa, mutta tämä ei yleensä ole kovin suotavaa - etenkään, kun koitetaan treenata hevosta eikä ihmistä (okei, ihminen tulee siinä hevosen rinnalla, mutta ymmärtänette pointin). Ori tarvitsee vaihtoehtoisesti joko jatkuvaa muistuttelemista tai hienosäätöä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Heti apujen jälkeen ori on tarkkana, mutta muutaman askeleen päästä sen keskittyminen herpaantuu. Jos ratsastajan keskittyminen herpaantuu ja alkaa matkustamaan ratsastamisen sijaan, myös orin keskittyminen on muualla ja se saattaa tehdä hyvinkin kummallisia asioita - joihin turha jarruttelu ei kuulu. Orin kanssa onkin hyvä muistaa varma ohjasote sekä selkeät (voi olla jopa liiotellut, tyyppi ei aina tahdo ymmärtää niitä pienimpiä apuja, mutta selkeät ja yliselkeätkin ori ottaa hyvin) avut, muuten sen kanssa jää armotta jälkeen niin siirtymisissä kuin hypyissä. Ori on jo valmiiksi hyvin reipas ja menevä, eikä se tästä enää kuumu juuri enempää esteille. Blackie hyppää hyvällä tyylillä, mutta on toisinaan hypyistään niin tarkka, että vaatii hyvät lähestymiset ollakseen kieltämättä. Maastossa Blackie on varma, vaikkakin autot, traktorit ja kottikärryt ovat siitä edelleen hirmu vaarallisien oloisia. Vedestä ori pitää, kunhan se on puhdasta. Uiskentelu järvessä on orin mieleen, vesiesteet maastoesteradalla taas voivat muuten "kaikki käy" -tyypille olla haasteellisia.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Voittosumma: 0 v€