© Ransu.kuvat.fi
Virtuaalihevonen!

Perustiedot

Luonne

Hoidettaessa Lusia on hyvin kaavoihin kangistunut - ei toki niin paha kuin isänsä, mutta tarpeeksi aiheuttaakseen käsittelijälle päänvaivaa. Tamma haluaa itsensä harjattavan tietyssä järjestyksessä, ja tietysti vasen puoli ensin, samoten kaviot täytyy puhdistaa aina samassa järjestyksessä. Jos haluaa nostaa tietyn kavion, täytyy jalat käydä läpi ensin oikeassa järjestyksessä. Toisaalta vaihtelu tekee tammalle silloin tällöin oikein hyvää ja (ainakin koittaa) opettaa, että on ihan ok, jos asioita tekee joskus eri tavalla. Emältä peritty vetopaniikki sekä isältä peritty kovaäänisesti putoavien tavaroiden pelko eivät yhtään helpota tamman käsittleyä ja antaa käsittelijän olla koko ajan hieman varpasillaan. Ajatusmaailman "ahdasmielisyydestä" huolimatta Lusia on helppo hoidettava, se antaa koskea kaikkialle ja nostaa mielellään itse kavionsa puhdistettavaksi. Tamma on myös helppo varustettava, kun muistaa rutiinit. Toisinaan tamma saattaa hermostua esimerkiksi jo siitä, että joku pistää normaalista poiketen niskahihnan alakautta (tai suitset ennen satulaa, huoh), mutta vaikka se saattaa sillä hetkellä häiritä, pitkällä aikavälillä on varmasti hevosenkin ihan hyvä huomata, että toiset tekevät asioita eri tavalla, eikä aina tarvitse olla hermostumassa "väärästä" tavasta, kun lopputulema on kuitenkin sama.

Lusia on syytä taluttaa suitsista, kun mahdollista, ja riimulla talutettaessa pikalukollinen riimunnaru on turvallisuussyistä se ainut hyvä vaihtoehto. Talutettaessa tamma kävelee kauniisti taluttajansa perässä oikealla puolella, toisella puolella sen aivot menevät rutiinin rikkomisesta hyvinkin solmuun. Tarhassa tamma saattaa ottaa kovasti yhteen etenkin isompiensa kanssa, mutta tamma tuntuu olevan suuressa määrin immuuni fyysisille vammoille, eikä sitä varmasti mikään fyysinen tapaturma mahda vievän sateenkaarisillalle (koputtaa puuta). Itseään pienempien kanssa tamma viihtyy parhaiten, ja pystyy rentoutumaan ollessaan "kaikista suurin".

Ratsastettaessa Lusia pitää rutiineista. Se antaa ratsastajan nousta selkään vasemmalta puolelta, oikea taas on psyykkisesti vaikeampi käsitellä. Myös uudet tehtävät ja ratsastajat hermostuttavat tammaa. Tutut systeemit ja järjestelmät tuovat tammalle turvaa, ja tuttujen ratsastajien kanssa se pääseekin näyttämään parastaan. Tamman pääpaino on askellajiratsastuksen country-luokissa, missä sen emältä perityt tasaiset ja pehmeät askellajit sekä noyryys yhdistettynä isän karismaan pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Myös enemmän ajatusta vaatimaton kehän kiertäminen ilman suurempaa ajatusta esimerkiksi tietyistä ja tiettyyn aikaan suoritetuista teistä ja väistöistä rajoittuen pääasiassa vain askellajien välillä siirtymisiin ja silloin tällöin suunnan muutokseen on mitä suurimmissa määrin tamman heiniä. Tutun ratsastajan kanssa tamma on hyvin kuulolla, vastaa apuihin hetkessä ja kulkee ilman jatkuvaa muistuttelia hyvässä tahdissa. Lusia on taitava kouluratsastuksen saralla, kunhan sen olon saa tuntemaan turvalliseksi tai ratsastaja osaa lukea hevosta sen verran, että huomaa, milloin hermostuneisuus menee jo yli. Maastossa tamma käyttäytyy hieman hermostuneen oloisesti (siellähän voi olla mitä tahansa missä tahansa, eikä se tosiaan ollut siellä viime kerralla ja kääk ihan kamalaa), mutta on joka tapauksessa ratsastajan avuilla. Kotiinpäin tamma tuntuu menevän huomattavasti reippaammin kuin kotoa poispäin.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Voittosumma: 0 v€