© Anzkuli
Virtuaalihevonen!

Perustiedot

Luonne

Kaikkihan lähti siitä, että sain taas ajatuksen söpöstä sim sport pony -varsasta. Tai ainakin siitä, että saisin kaksi kivaa hevosta taas yhdistettyä, enkä taas suin päin ajatuksiani toteuttaessani sitten ehtinyt miettiä hetken vertaa. Puoli vuotta oli Lilliksi kutsuttu shetlanninponitamma ollut jo tiinenä, kun pohdin, että kuinkas se varsa saadaan ulos, kun tämän isäori oli melkein tuplasti tamman korkuinen. Onneksi pystyimme suunnittelemaan eläinlääkärin kanssa, ja vaikka synnytys olikin hieman haastava, niin loppujen lopuksi se meni eläinlääkärin valvovan silmän alla kuitenkin kohtuullisen hyvin ja suuremmitta ongelmitta. Pehkuilla makasikin emänsä värinen hontelo, vaikkakin emäänsä nähden iso, tamma, joka oli perinyt selvästi merkit isältään. Tammalle kasvoi pian hyvin paksu turkki ja harjaakin se kasvatti ihan hurjana. Eikä ihme, olihan se syntynyt helmikuussa, vaikkei niihin kovimpiin pakkaskeleihin. Tämä talvi oli ollut hyvin kummallinen jo muussakin suhteessa. Ajattelimme, että varsana kasvatettu paksu turkki tippuisi keväällä pois, mutta ei! Jostain tamma oli perinyt tuuhean tukkansa, ja se näytti joko hyvin ylikasvaneelta shetlanninponilta tai virheellisen väriseltä ylämaanponilta (niillä kun ei saa olla päässä merkkejä). Sikäli tamman kuontalo oli kumma, kun kumpikin sen vanhemmista olivat kuitenkin solakoita ja melko vähäkarvaisia. Oli miten oli, varsalle oli vaikea keksiä nimeä. Ainut löydetty I:llä alkava tähden nimi oli annettu jo varsan puolisiskolle, Isalle. Niinpä tallituvassa pistettiin kahvitauolla nimikilpailu pystyyn, ja voiton vei nimi Iltatähti. Illallahan tuo kyllä kieltämättä syntyi ja jäisi tämän tamman viimeiseksi varsaksi, mutta muutoin iltatähdeksi siitä ei ollut. Lempinimekseen Iltatähti sai nimen Täti, sillä sen emää kutsuttiin toisinaan Muoriksi.

Hoidettaessa Täti käyttäytyy rauhallisesti. Tamma on emänsä tavoin utelias ja työntämässä turpaansa joka paikkaan, mutta kyllä se harjaamista rakastaa. Täti voisi olla vaikka koko päivän hoidettavana, ja tamma onkin oikein mukava näyttö- ja kokeiluhevonen hoitokursseille ja muutenkin paijattavaksi. Varusteiden laitto ei tuota ongelmia, ja ne tamma antaa laittaa hyvin päälle. Hieman hankaluuksia teettää kuitenkin tamman paksu karva; satula ei välttämättä asetu oikein ja satulavyötä ei saa tarpeeksi kireälle. Lisäksi pään paksut hahtuvat voivat jäädä ikävästi suitsien alle tai remmien väliin, joten tarkkuutta varustamiseen kuitenkin vaaditaan.

Talutettaessa Täti ei ole mitenkään ilkeä tai vaikea, mutta silloin tällöin se on hieman jääräpäinen eikä aina halua mennä sinne, minne taluttaja haluaisi. Ruohotupusut olisivat paljon mielenkiintoisempia kuin eläinlääkäri ja kaunis kevätaurinko hauskempaa kuin kengitys ja tietysti maastoretki huvittavampaa kuin traileriretki. Tätin kanssa tarvitseekin toisinaan olla yhtä jääräpäinen kuin se on ja maanitella se seuraamaan ihmistä.

Täti on koulutettu niin satulan alle kuin kärryjen eteen. Tamman isä oli koulupainotteinen kun taas emä ravipainotteinen, ja Täti on saanut piirteitään vähän molemmilta. Niinpä tamma ensin ajo-opetettiin, mutta se ei oikein ollut nopea kuten emänsä, eikä sille kyllä raveista sopinut mitään fiksua luokkaakaan, joten ravit jäivät. Tamma toimi kyllä hyvin kärryjen edessä. Niin ajateltiin, että poni olisi saanut isänsä kouluominaisuudet, mutta myöhemmällä tarkastelulla niinkään ei käynyt. Vaikka tamma on selästä käsin ihan kiva ja tottelevainen, niin se piti selvästi enemmän kärryjen vetämisestä. Niin saimme idean kokeilla sen kanssa valjakkokärryjä, ja siitä tuli Tätin juttu!
Ajo on Tätin vahvuus, ja vetää kärryä kuin kärryä (kevyttä kilpakärryä, koppkärryä, valjakkokärryä ja vaikka rekeäkin) turvallisesti ja varmasti. Tamma on kevyt suusta ja kääntyy kivasti aika lailla minne vain. Ihan pennin päällä sitä ei saa pyöräytettyä, mutta noin yleisesti se on helppo ohjattava. Työmotivaatio tammalla on kohdallaan, ja kun treenataan valjakkoajoa monipuolisesti kaikkine osineen, niin mielenkiinto ei tammalta aivan pian lopu. Tamman ravisuku näkyy kyllä vielä sen käytöksessä kärryjen edessä; laukkaa saa vaatia voimakkaasti, ennen kuin se sen nostaa.
Ratsastettaessa Täti on melko reipas, eikä se sovi aivan ensikertalaiselle pääasiassa reippaan vauhtinsa takia. Alta poni ei kuitenkaan juokse tai tee muitakaan kolttosia, vaan kuuntelee tarkasti ratsastajan apuja. Emältään Täti on tainnut periä ikävät askeleet istua (mikä taas edesauttaa tamman käyttöä valakkopuolella, kun sillä kerran ratsastaneet jatkavat mieluummin ajaen), eikä se senkään puolesta ole mikään kovin helppo ratsastettava, vaikka kokoisekseen ja sukuisekseen taitava onkin. Esteet ja maastoesteet eivät tunnu olevan Tätin juttu, vaan Täti työskentelee mieluummin sileällä. Niin vaadittaessa Täti kyllä hyppää, mutta ei innostu esteistä samalla tavalla kuin moni muu hevonen. Maastoilusta tamma tykkää hurjasti, eikä ole niin tarkka, onko ihminen selässä vai kärryillä. Maastoilu on aina mukavaa ja maratonosuudet hauskoja! 

Sukutaulu

poniverirprosentti 50% (she 50%), puoli- ja täysiveristä 50%

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Voittosumma: 0 v€