© Senna Raiski / Vapaasti kopioitavaa
Virtuaalihevonen!

Perustiedot

Luonne

Kun minulta pyydettiin astutusta Funny’s Dorannalle, en ollut silloin vielä yhtään selvillä, millaiseen sotkuun sotkeutuisin sen hyväksyessäni. Lupasin orin silloiselle omistajalle ilmoittaa heti, kun varsa on syntynyt. Kun tamma varsoi pienen ja yybersuloisen orivarsan, sainkin kuulla, ettei tämä orin omistaja haluakaan varsaa, vaan pelkästään täytettä orin jälkeläislistaan. Itku kurkussa melkein huusin puhelimeen, että MITÄ!? Mielessäni mietin, että onpa tämä maailma täynnä itsekkäitä ihmisiä, ja heti sen perään menin itseeni ja pohdin mielessäni, että oli minullakin ehkä osaa tähän. Temperamenttia voisi hallita vähän paremmin, ja vaikka kysyä jo ennen astutusta, että mikä oli tämän astutuksen idea ja kenelle varsa jää. Ferrari-isästä tuli Corvette-poika, joka loppujen lopuksi jäikin asumaan Kaukovaltaan. Jos nimi orilla on peruja isältä, ei siinä juuri muuta tunnu isän puolelta olevankaan. Luonteeltaankin ori on täysin samanlainen kuin emänsä.

Vaikka kiltti poni Core pääasiassa onkin, tarvitsee se silti kokeneen käsittelijän niiden päivien varalle, kun poni on jukuripäätuulella. Ori ei pure tai potki, yleensä vahingossakaan, mutta emänsä tapaan sitä saa varoa etenkin seinien lähellä. Orilla on tapana puristaa takapuolellaan hoitaja seinää vasten ja tästä karata. Hoidettaessa Core on muutenkin kovin pyörivää sorttia, joten sen kiinni sitominen on suositeltavaa. Kavioita puhdistettaessa ori nostaa kaviot nätisti tutulle ihmiselle, vieraan kanssa voi olla alkuhankaluuksia, mutta päättäväisellä otteella myös ponille tuntemattomammat saavat ne hyvin ylös. Varusteet Corelle saa päälle ilman sen suurempia taisteluja. Kuolainten tullessa lähelle poni liimaa suunsa tiukasti kiinni, ja kun siitä on päästy, pyöristyy ori yhtäkkiä niin, ettei satulavyö menekään ensimmäisellä yrittämällä kiinni. Etenkin hellepäivinä ja karvanlähtöaikana Core on helpompi hoidettava, ja silloin sen kanssa pärjäävät hieman kokemattomammatkin. Aika ei ainakaan käy pitkäksi, kun ori on perinyt nopeasti toimivat poniaivot emältään. Poni oppii nopeasti niin hyvät kuin huonot käytöstavat ja pikku jekut. Coren ponimaisesta huumorista pääsee parhaiten eroon tutustumalla poniin, jolloin se alkaa kunnioittamaan ihmistä enemmän, ja kuuntelee. Kun Core keskittyy johonkin muuhun, ei se ehdi käyttämään aivojaan niin paljon turhanpäiväisiin asioihin. Myös kärsivällisyyttä ponin kanssa tarvitsee melko lailla, sillä ihmisen luovuttaessa jonkin asian suhteen, se varmasti luovuttaa seuraavankin kerran. Kaiken pöhköilyn alla Core kuitenkin pitää kaikenlaisesta huomiosta ja hoitamisestakin.

Talutettaessa orilla on tarve hamuta koko ajan jotakin, kuten takin hihaa, hiuksia, housun punttia, vetoketjua, mitä nyt huultensa väliin saakaan. Hankalaksi Corea ei kutenkaan voi kutsua, eikä se pure, vaikka hamuaakin. Joskus ponilla on tapana lähteä niin sanotusti lapasesta, mutta jos sen saa ohjattua ympyrälle taluttajan ympäri tai tekemään täyskäännöksen, poni kyllästyy tai hämmentyy, ja jatkaa kiltisti matkantekoa. Laitumelta ja tarhasta orin saa helposti kiinni.

Ratsastettaessa Corelta löytyy vauhtia. Jotkut sanovat sen olevan kovasuinen ja turhankin vauhdikas. Kuitenkin tämä erittäin mukavalla ravilla höystetty poni osaa olla herkkä niin pohkeesta kuin suusta ja vastaa hyvin myös istuntaan. Käynti ponilla on reipasta, ravi taas alkuun vauhdikasta ja vähän pompottavaa, vaikkakin muutamaan askeleen perästä ratsukko pääsee yhteisymmärrykseen ravin tahdista ja nopeudesta, ja siitä muuttuu helposti istuttavaa. Laukka orilla on kuitenkin hyvin reipasta, tempoltaan erittäin nopeaa ja kyllä sitä voi hyvällä omallatunnolla kutsuen myös eteneväksi, muistuttaen ehkä lähimmin kiitolaukkaa. Vaikka Core on opetettu ajolle, ja sillä on radallakin juostu, nostaa poni laukan molempiin suuntiin ja sekä käynnistä että ravista hyvin. Core ei kaikesta huolimatta ole automaatti, vaan sitä pitää oikeasti ratsastaa. Suuria pahoja tapoja ei orilla kuitenkaan ole, toisinaan ori saattaa nyppiä ohjia vetämällä päätään alas. Kun ratsastaja jaksaa yrittää, ja on saanut ponin kevyeksi kädelle ja herkäksi avuille, ori on parhaimmillaan ja siltä sujuu lähes mikä tahansa.
Esteillä Core vaatii erittäin hyvät lähestymiset, jotta se päättää hypätä esteen yli. Ratsastajan täytyy olla tarkkana linjojen ja askelpituuksien kanssa, jos sekä ratsastaja että ratsu aikovat yhdessä päästä esteen yli. Lisäksi poni tarvitsee paljon hyviä hyppykokemuksia, jotta sen itsevarmuus esteillä kasvaa ja siitä voisi saada helpomman estepuolella.
Maastossa Core ei ole helpoimmasta päästä. Orilla on tapana pukitella, innostuksesta, mutta kuitenkin, ja ryöstää etenkin laukkapätkillä, mutta muuten se käyttäytyy ihan fiksusti. Orin tapoihin ei kuitenkaan kuulu tahallinen ratsastajan tiputtelu tai kotiin säntääminen. Ratsastajan tipahtaessa Core pysähtyy ja palaa ratsastajan luo ja odottaa kiltin ponin tavoin, että tämä pääsee takaisin selkään ja päästään jatkamaa. Ponin selkään ei maastoon kannatakaan laittaa aivan aloittelijaa, mutta letkassa se toimii vähän kokemattomallakin topakalla ratsastajalla kohtuullisesti. Core pitää myös rennoista kävelymaastoista, joita sen kanssa voi tehdä esimerkiksi vapapäivinä.
Radalla ajettaessa Core ottaa nopean lähdön ja yrittää pysyä kärjessä, jotta se ei jäisi muiden kilpailijoiden keskelle pussiin.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Voittosumma: 0 v€