© AK
Virtuaalihevonen!

Perustiedot

Luonne

Karpalo syntyi marraskuun lopussa kylmään ja lumiseen Lapin ilmastoon adinalaiselle tammalle. Olin saanut Jumiksi kutsutun tamman liisaukseen Adinasta tätä "koeputkivarsaa" varten, ja odotin varsaa innoissani. Oikeastaan tamma oli edelleen Adinassa Rovaniemellä, mutta syntyvä varsa syntyisi Kaukovallan liitteen alle ja heti kun mahdollista, se muuttaisi tänne Kainuun korpeen Kaukovaltaan asumaan ja pääsisi jatkamaan isänsä linjaa. Nimeksi syntyneelle orivarsalle annettiin Isokarpalo, lähinnä sen takia, ettei suomenkielistä I-kirjaimella alkavaa hedelmää ilmeisesti ole olemassa. Tätä lähinnä olivatkin sitten marjat, joista Karpalo sopii hyvin niin suomalaiseen rotuun kuin ilmanalaan ja vuodenaikaan.

Hoidettaessa Karpalo vaatii hieman kokeneemman hoitajan. Ori on toisinaan emänsä tavoin tammamainen ja kiukutteleva, eikä sen hapanta naamaa ole mikään ilo katsella. Kun ori ei ole kiukuttelevalla päällä, se steppaa isänsä tavoin kärsimättömänä pääsyään pois tilanteesta. Kaviot Karpalo nostaa pyynnöstä, mutta yrittää kyllä vetää ne pois ennen aikojaan. Harjan ja hännän siistimisestä ori ei myöskään pidä. Karpalo ei oikein välitä hoitotoimenpiteistä, vaan se on se välttämätön paha, joka vain täytyy sietää. Ori kuitenkin arvostaa ihmistä, eikä tee tahallaan pahaa. Se vain haluaa näyttää mielipiteensä, ja on kuitenkin käsiteltävissä. Satulan orille saa selkään ilman suurempia kikkailuja, ja satulavyökin menee kivuttomasti kiinni. Kuolainta Karpalo ei suostu ottamaan vapaaehtoisesti suuhunsa, mutta kun työntää sormen hammaslomasta, saa suitsetkin päähän ilman suurempia ongelmia.

Isänsä tavoin Karpalo on hieman haastavampi talutettava ja vaatii myös narun päähän kokeneemman käsittelijän. Orilla on tapana testata vetämällä ja punkemalla, mutta päättäväinen taluttaja saa pian orin kuriin ja kävelemään siististi taluttajan vieressä. Jos orilla on ruohotupsut (tai tammat) mielessä, sitä ehkä täytyy muistuttaa, miten taluttaessa tulikaan käyttäytyä. Tarhaan ja laitumelle Karpalon saa kivasti, mutta takaisinpäin reitti onkin vaikeampi. Ori ei anna kiinni, kun sitä illalla haetaan sisälle. Onneksi routa porsaan kotiin ajaa, ja nälkäisenä hevonen tulee mielellään sisälle. Pihattohevoseksi Karpalolla olisi rahkeita, mutta siihen asti kun se ei anna vapaaehtoisesti kiinni, voi pihattohaaveet unohtaa.

Ratsastettaessa Karpalo on eteenpäinpyrkivä, säpäkkä ja persoonallinen ori, joka rakastaa esiintymistä. Se ei kuitenkaan voi sietää kovaa kättä, epäselviä apuja tai tasapainotonta ratsastajaa, vaan se tarvitsee selkäänsä asiansa osaavan ratsastajan tunteakseen olonsa edes jossain määrin turvalliseksi. Tarkan ratsastajan kanssa ori näyttää tahdikkaat, irtonaiset askellajinsa ja kerää itsensä muotoon. Tällöin se on myös helppo koota. Karpaloa ei voi sanoa ominaisuuksiltaan "perus suomenhevoseksi", sillä se ei ole mitenkään rauhallinen ja jokaisen ihmisen hevonen. Ori on enemmänkin impulsiivinen, nopeasti asioihin reagoiva ja herkkä hevonen. Orin isä ruunattiin juuri tästä syystä, ja toivon, etteivät asiat mene eteenpäin niin, että se olisi Karpalollekin paras ratkaisu. Esteillä Karpalo esiintyy myös edukseen, mutta ei välitä hyppäämisesti niin paljon kuin sileällä työskentelystä. Orilla on hyvä tekniikka ja pyörivä laukka, jota pystyy helposti kokoamaan myös isommilla radoilla. Toisinaan hypätessä ori innostuu jopa pukittamaan. Rentoja maastolenkkejä ei kuitenkaan voita mikään.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Voittosumma: 0 v€